Davvisámegiella (Nordsamisk)
Hála bearašsuodjalusain jus leat veahkaválddálaš
Riidalehpet ja rigerebehtet go olu ruovttus? Ražat go suhtu stivremiin, vai leat go veahkaválddálaš guimmiin dahje eará bearašlahtuiguin dahje illástat sin? Dalle sáhttibehtet jearrat veahki bearašsuodjalankantuvrras.
Bearašsuodjalankantuvrrat fállet nuvttá veahki ja neavvaga páraide, bearrašiidda ja váhnemiidda-mánáide geat vásihit váttisvuođaid, riidduid dahje kriissaid. Bearašsuodjalankantuvra bargá earret eará suhttu- ja veahkaváldeváttisvuođaiguin. Muhtun kantuvrrat barget suhttuhálddašanmodealla mielde man Brøset gelbbolašvuođaguovddáš lea ráhkadan, earát ges geavahit molssaevttolaš metodaid. Muhtun kantuvrrain leat oktagaslaš fálaldagat veahkaválddi gillájeddjiide ja/dahje bahádahkkiide.
Sáhttibehtet iežat váldit oktavuođa lagamus bearašsuodjalankantuvrrain diŋgot áiggi dahje oažžut eanet dieđuid das mainna bearašsuodjalankantuvra sáhttá veahkehit. Go olusat váldet oktavuođa, de vuoruhuvvojit mánnábearrašat.
Bearašsuodjalankantuvrraid fálaldagat rievddadit, ja dat sáhttet leat
- párraterapiija, bearašterapiija
- suhtuhálddašankursa ja suhtuhálddašanbagadallan váhnemiidda
- soabadeapmi separašuvnna ja earráneami olis, veahkki váhnenovttasbargui ja ovttastallamii
- váhnenbagadallanprográmmat ja iešguđet earráneapmeprográmmat
Geahča filmma das mo bearašsuodjalus bargá:
Bearašsuodjalankantuvrrain barget earret eará psykologat, pedagogat ja sosionomat geain lea gealbu bearašterapiijas. Bargiin lea jávohisvuođageasku, ii ge sis leat lohpi earáide juohkit dieđuid du birra du lobi haga, dahje jus lea sáhka heakkas. Jus bearašsuodjalankantuvra ii sáhte fállat dan veahki maid dii dárbbašehpet, de sáhttet du sáddet eará sadjái. Bearašsuodjalankantuvra fállá dulkka go lea dárbu dasa.
Eanaš bearašsuodjalankantuvrrat leat stáhtalaččat ja oassin Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhtas (Bufetáhta). Earáid bearašsuodjalankantuvrraid eaiggádit girkolaš vuođđudusat, ja sis leat doaibmašiehtadusat Bufetáhtain. Fálaldat geavaheddjiide fállojuvvo beroškeahttá eallinoainnus ja oskkus.
Oza bearašsuodjalankantuvrraid iežat ássanbáikki lahka dinutvei.no:s (russe familievern “Type tilbud” vuolde)
Bajilgovva bearašsuodjalankantuvrrain Bearaš-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta siidduin (Dušše dárogiella)
Julevsámegiellaj (Lulesamisk)
Ságasta familljasuodjalusájn jus vahágahtá
La gus álu stuojmme ja rijddo dijá sijdan? La gus dån hæhkkarádugis, jali råhtsatja jali vahágahtá gus dån iellemguojmev jali iehtjádijt familjan? De máhttebihtit familljasuodjaluskontåvrås viehkev åhtsåt.
Familljasuodjalimkontåvrå nåvkå viehkedi ja bagádalli párrajt, familjajt ja æjgáda-máná majn li gássjelisvuoda, rijdo jali hiehtedile. Familljasuodjalus barggá duola degu moare- ja tsábbmemássjij. Nágin kontåvrå barggi moarreloadtjimmodella milta mij la Brøset máhtudakguovdátjin åvddånahtedum, iehtjáda vas ietjá láhkáj barggi. Nágin kontåvråjn li individuála fálaldagá sidjij gudi li hæhttum gierddat vahágahttemav ja sidjij gudi li vahágahttám.
Bessabihtit ietja válldet aktijvuodav lagámus familljasuodjaluskontåvråjn jus sihtabihtit tijmav diŋŋgut jali ienebut diehtet gåktu familljasuodjalus máhttá dijájt viehkedit. Gå la råhtto de vuoroduvvi familja mánáj.
Familljasuodjaluskontåvråj fálaldagá li moattelágátja, ja máhtti sisadnet
- párraterapiddja, familljaterapiddja
- moarreloadtjimkurssa ja moarreloadtjimbagádallam æjgádijda
- såbadallam sierranime ja hæjto aktijvuodan, viehkke æjgátaktisasjbargguj ja aktanårromij
- æjgátbagádallam- ja duot dát aktanviessomprográmma
Gehtja filmav gåktu familljasuodjalus barggá:
Familljasuodjaluskontåvråjn barggi duola degu psikolåvgå, pedagåvgå ja sosionåvmå gejna li máhtudagá familljaterapidjan. Barggijn la sjávodisvuodavælggo ja danen ij la siján loahpe juogadit diedojt duv birra iehtjádij, jus dån i loabev vatte, jali jus la hekka ja hælso birra sáhka. Jus familljasuodjaluskontåvrrå ij didjij máhte fállat dav viehkev majt dárbahihpit, de máhtti vijddásappot vuosedit. Familljasuodjaluskontåvrå dålkåv fálli gå dasi la dárbbo.
Ienemus familljasuodjaluskontåvrå stáhttaj gulluji ja li oassen Mánáj-, nuoraj- ja familljaåssudagás (Bufetat). Då ietjá familljasuodjaluskontåvråj æjgáda li girkkolasj vuododusá ja siján li doajmmasjiehtadusá Bufetáhtajn. Fálaldahka addnijda fáladuvvá vájku makkir åssko ja iellemvuojnno siján la.
Jus sidá gæhttjat gånnå familljasuodjaluskontåvrå duv lahka li, gehtja dinutvei.no (ruossista familievern gånnå tjuodju “Type tilbud”)
Gávna gånnå familljasuodjaluskontåvrå li, Mánáj-, nuoraj- ja familljadirektoráhta næhttabielijn.
Åarjelsaemien (Sørsamisk)
Soptsesth fuelhkievaarjelimmine jis vædtsoesvoetem nuhtjh
Dijjieh klaaterdidie jïh leavadidie jïjnjem gåetesne? Dov leah dåeriesmoerh dov siknem gïehtjedidh, jallh leah vædtsoesvoetem jallh daaresjimmiem guejmien jallh mubpiej fuelhkielïhtsegi vööste nuhtjh? Dellie maehtede viehkiem ohtsedh fuelhkievaarjelimmiekontovresne.
Fuelhkievaarjelimmiekontovrh namhtah viehkiem jïh raerieh vedtieh paarride, fuelhkide jïh eejhtegidie-maanide mah tsagkesh, vigkieh jallh aehpieh dååjroeh. Fuelhkievaarjelimmie gaskem jeatjah sikne- jïh vædtsoesvoetedåeriesmoerigujmie barka. Såemies kontovrh siknehaalvememaallen mietie berkieh maam Brøset kompetansesenter lea evtiedamme, jeatjebh jeatjah vuekieh nuhtjieh. Såemies kontovrh sjïere faalenassh utnieh dejtie mah vædtsoesvoetem dååjroeh jïh/jallh vædtsoes mubpiej vööste.
Maehtede jïjtjh lïhkemes fuelhkievaarjelimmiekontovrine gaskesadtedh juktie tæjmoem dongkedh jallh vielie bïevnesh åadtjodh mejnie fuelhkievaarjelimmie maahta dijjem viehkiehtidh. Gosse dah gellie gyhtjelassh åadtjoeh sijhtieh prioriteeredh fuelhkieh maanajgujmie.
Faalenassh fuelhkievaarjelimmiekontovrine jeerehtieh, jïh maehtieh årrodh
- paarreterapije, fuelhkieterapije
- siknehaalvemekuvsje jïh siknehaalvemebïhkedimmie eejhtegidie
- likteme joekedimmesne jïh gosse ektiejielede tsoepkene, viehkie eejhtegelaavenjostose jïh ektieårroemasse
- eejhtegebïhkedimmie- jïh ovmessie ektiejieledeprogrammh
Vuartesjh filmem guktie fuelhkievaarjelimmie barka:
Dej gaskem mah fuelhkievaarjelimmiekontovrine berkieh leah psykologh, pedagogh jïh sosionomh mej maahtoe fuelhkieterapijen bïjre. Dah mah desnie berkieh sjaevehtsvoetedïedtem utnieh jïh dan åvteste dej ij leah luhpie bïevnesh dov bïjre juekedh mubpiejgujmie, bielelen datne dam luhpedh, jallh jielede jïh healsoe leah vaahresne. Jis fuelhkievaarjelimmiekontovre ij maehtieh dam viehkiem faalehtidh maam daarpesjidie, maehtieh guhkiebasse vuesiehtidh. Fuelhkievaarjelimmiekontovrh toelhkem faalehtieh gosse daerpies.
Doh jeanatjommes fuelhkievaarjelimmiekontovrh leah staateles jïh bielie Maana-, noere- jïh fuelhkie-etaateste (daaroen Bufetat). Doh jeatjah fuelhkievaarjelimmiekontovrh eekesuvvieh staateles stiftelsijstie jïh gïehtelimmielatjkoeh utnieh Bufetatine. Faalenasse utniejidie vadtasåvva ovjearohke jieledevuajnoste jïh religijovneste.
Ohtsh fuelhkievaarjelimmiekontovrh dov lïhkebisnie daesnie dinutvei.no (bïejh kroessem sæjjan familievern nuelesne «Type tilbud»)
Bijjieguvvie fuelhkievaarjelimmiekontovri bijjeli Maana-, noere- jïh fuelhkiedirektoraaten sæjrojne