Leat iešguđetlágan reagerenvuogit maŋŋil go lea gillán veahkaválddi dahje seksuálalaš vearredagu. Muhtun olbmot dárbbašit veahki fágaolbmuin. Psyhkalaš dearvvašvuođaveahkki lea iešguđetlágan gielddas gildii. Don sáhtát galledit muhtun fálaldagaid dahje váldit oktavuođa muhtun bálvalusaiguin ieš, ja earáide ferte fas čujuhus.
Bálvalusat maidda it dárbbaš čujuhusa
Aktivitehtaviesut leat sosiála deaivvadanbáikkit olbmuide geat leat 18 jagi ja boarráseappot geat leat váttis dilis ja geain leat psyhkalaš váttisvuođat. Aktivitehtaviesut eai fála divššu muhto dain leat olu iešguđetlágan aktivitehtat maid fállet. Ulbmilin lea ovddidit hálddašeami beaivválaš eallimis. ovddidit juohkehačča gálggaid ja resurssaid ja hukset fierpmádagaid.
Dát bálvalusat leat iešguđetláganat gielddas gildii, ja maiddái gávpotoasis gávpotoassái.
Don sáhtát váldit oktavuođa njuolga, itge dárbbaš čujuhusa. Oktavuođadieđuid gávnnat don dábálaččat iežat gieldda neahttasiiddus.
Buot Norgga gielddain lea bealli gos gávdnojit bearašviesut. Doppe sáhttet mánát, nuorat ja sin bearrašat oažžut veahki áimmahuššat psyhkalaš ja fysalaš buorredili. Bargiin lea iešguđetlágan fágalaš duogáš.
Don sáhtát váldit oktavuođa ieš itge dárbbaš čujuhusa. Don gávnnat oktavuođadieđuid iežat gieldda neahttasiiddus.
Dearvvašlašeallinguovddážat (Frisklivsenter) leat oassi gieldda dearvvašvuođabálvalusain. Muhtun guovddážat fállet kurssaid birra movt hálddašit deprešuvnna ja huša, ja neavvagiid oađđenváttisvuođaide ja ságastallamiid alkoholadábiid birra. Olu dearvvašvuođaguovddážat fállet sierra bálvalusaid mánáide, nuoraide ja sin ovddasvástideddjiide, ja maiddái vuoras olbmuide ja sisafárrejeddjiide.
Don sáhtát ieš váldit oktavuođa dahje sihtat iežat fástadoaktára, eará fágaolbmo dearvvašvuođasuorggis dahje OBČ (NAV) čujuhit iežat.
Bargiin lea iešguđetlágan fágalaš duogáš nugo fysioterapiija, borramušdoallu, pedagogihka, ergoterapiija, buohccidikšu, álbmotdearvvašvuođadieđa ja psykologiija.
Bagadallan ja čuovvoleapmi fállojuvvo sihke ovttaskas olbmuide ja joavkkuide, ja lea vuođđuduvvon du dárbbuide ja maid don háliidat olahit.
Loga eambbo dearvvašlašeallinguovddážiid birra helsenorge.no:s
Loga eambbo dearvvašeallinguovddážiid birra Norgga dearvvašvuođadirektoráhta neahttasiidduin
Eanas gielddat fállet ohcaladdi bálvalusaid dahje fágaidrasttideaddji dikšo- ja čuovvolanjoavkkuid mat veahkehit olbmuid geain leat psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrendilleváttut iešguđet eallinsurggiin. Dát joavkkut addet dutnje veahki báikkis gos don ásat dahje du lagas birrasis.
Fálaldat lea iešguđetlágan gielddas gildii.
Muhtun joavkkut barget ACT dahje FACT modealla mielde man birra don sáhtát lohkat eambbo vuolábealde.
Gielddat fállet maiddái ohcaladdi bálvalusaid oaivvilduvvon nuorra olbmuide main leat eará modeallat vuođđun. Váldde oktavuođa iežat gielddain jus áiggut eanet dieđuid.
Loga eambbo ja geahča video FACT joavkkuid birra (dušše dárogillii)
Olu gielddat leat ásahan jođánis psyhkalaš dearvvašvuođaveahki. Dát lea oanehis áiggi dikšofálaldat olbmuide geat leat 16 jagi ja boarráseappot geain leat geahppa dahje muttolaš ballu, deprešuvdna, álgi gárrendilleváttisvuođat ja/dahje oađđenváttisvuođat.
Dát fálaldat lea nuvttá, ja don sáhtát galledit bálvalusa ieš almma čujuhusa haga du fástadoaktáris. Du fástadoavttir sáhttá almmatge leat dehálaš ráđđádallanbealálaš čoavdit váttisvuođaid maid vásihat.
Jus áiggut diehtit fállá go du gielda jođánis psyhkalaš dearvvašvuođaveahki, iskka gieldda neahttasiidduid.
Loga eambbo jođánis dearvvašvuođaveahki Psyhkalaš dearvvašvuođa nationála gelbbolašvuođaguovddáža PDBNG (NAPHA) neahttasiidduin (Dušše dárogillii)
Olu gielddain ja gávpotosiin leat psykologat čadnon dearvvašvuođa- ja dikšofálaldahkii mat addet oanehis áiggi divššu geahppa ja muttolaš psyhkalaš dearvvašvuođaváttuide. Bálvalus lea nuvttá.
Eanet dieđuid psykologaid barggu birra movt váldit singuin oktavuođa gávnnat gieldda dahje gávpotoasi neahttasiiddus. Du fástadoavttir sáhttá maiddái veahkehit du.
Gávdnojit olu priváhta psykologat ja psykiáhterat geat barget doaibmadoarjaga haga. Don it dábálaččat dárbbaš čujuhusa, muhto fálaldat lea dávjá divraset go dikšu guovllupsykiáhtralaš guovddážis dahje psykologa/psyiáhtera luhtte guhte oažžu doaibmadoarjaga (geahča vuolábealde).
Bálvalusat maidda gáibiduvvo čujuhus
Du fástadoavttir dahje bátnedoavttir sáhttiba árvvoštallat ovttas duinna dárbbašat go earenoamáš veahki. Sii sáhttet čujuhit du psykologa dahje psykiáhtera lusa jus lea dárbu. Siđa su gii čujuha dáhttut terapevta geas lea veahkaválddálašvuođa- ja traumamáhttu.
Guovllupsykiáhtralaš guovddážat ja psykiáhterat/psykologat geain lea doaibmašiehtadus
Guovlluspsykiáhtralaš guovddážat gávdnojit miehtá riikka ja leat oassi spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Priváhta psykologat ja psykiáhterat geain lea doaibmadoarjja (šiehtadusspesialisttat) leat maiddái oassi spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Dus ferte leat čujuhus jus galggat oažžut divššu guovllupsykiáhtralaš guovddážis dahje šiehtadusspesialisttas. Jus don dárbbašat fáhkka psyhkalaš dearvvašvuođaveahki, de sáhtát maiddái váldit oktavuođa njuolga guovlluspsykiáhtralaš guovddážiin. Dikšofálaldat lea dássenkursa ja ságastallamat.
Siđa su gii čujuha dáhttut terapevta geas lea veahkaválddálašvuođa- ja traumamáhttu.
SANÁG lea sierra bálvalus mii fállá psyhkalaš dearvvašvuođaveahki sámi álbmogii
Geahča video movt lea deaivvadit guovllupsykiáhtralaš guovddážiin:
Bargiin lea jávohisvuođageasku ja eaige beasa danne juogadit makkárge dieđuid du birra earret go jus don mieđat dasa dahje jus heagga dahje dearvvašvuohta áitojuvvo. Sáhtát oažžut dulkka jus lea dárbu. Go finat guovllupsykiáhtralaš guovddážis dahje šiehtadusspesialistta luhtte de mávssát don dábálaš iežasoasifriddjakoartta meari rádjái. Guđe guovlluspsykiáhtralaš guovddážii don gulat lea čadnon dasa gos don orut ja guđe buohccivissui don gulat. Du fástadoavttir sáhttá bagadit du.
Páhkkamannolat ja vuordináiggit
Go don čujuhuvvot guovllupsykiáhtralaš guovddážii álggahuvvo nu gohčoduvvon páhkkamannolat. Páhkkamannolat galgá sihkkarastit ahte don oaččut ollislaš ja vuorddehahtti divššu mas ii leat dárbbašmeahttun vuordináigi. Vuolggasadji lea ahte don don dovddat buoremusat iežat eallima. Dát mearkkaša ahte don galggat beassat váikkuhit eanet iežat dikšui.
Loga eambbo páhkkamannolaga birra helsenorge.no:s
Guovllupsykiáhtralaš guovddážiin leat iešguđetlágan vuordináiggit iešguđet báikkiin riikkas. Jus du guovllupsykiáhtralaš guovddážis ii leat doarvái buorre fálaldat dutnje, de lea vejeolašvuohta dus oažžut divššu eará guovllupsykiáhtralaš guovddážis. Don sáhtát váldit oktavuođa diehtojuohkinbálvalusain “Vállje dikšunbáikki” jus leat jearaldagat fálaldaga dahje vuordináiggiid birra, riŋge telefovdnanummara: 800 43 573 (800 HELSE).
Iskka iežat lagas guovddáža gaskamearálaš vuordináiggi (dušše dárogillii)
Bajilgovva gos don sáhtát oažžut veahki
Listu gosa sáhtát oktavuođa váldit jus don dárbbašat veahki dahje soapmása geainna humat helsenorge.no neahttasiiddus
Juohke dearvvašvuođadoaimmahagas lea listu mas leat psykologat ja psykiáhterat geain lea doaibmadoarjja (šiehtadusspesialisttat):
Gávnna psykologa Norgga psykologasearvvi neahttasiiddus.
Teavstta lea din.utvei redakšuvdna čállán.
Gáldut:
Norgga dearvvašvuohta (Helsenorge.no)
Psyhkalaš dearvvašvuođabarggu nationála gelbbolašvuođaguovddáš (PDBNG) (NAPHA)
Dearvvašvuođagirjerájus
Dearvvašvuođadirektoráhtta
Gielddaid neahttasiiddut
