Forlat siden Nasjonal veiviser
ved vold og overgrep

Leat go veahkaválddálaš dahje illástat go – maid fállá dearvvašvuođastašuvdna ja skuvladearvvašvuođabálvalus?

Ražat go iežat suhtu stivremiin ja leat áitálas, moarrái ja aggressiiva? Dearvvašvuođastašuvdna- ja skuvladearvvašvuođabálvalus lea eaktodáhtolaš ja nuvttá fálaldat 0–20-jahkásaš mánáide ja nuoraide ja váhnemiidda dahje šaddi váhnemiidda ja sáhttá leat buorre báiki váldit ovdan váttisvuođaid.

Dearvvašvuođastašuvdna ja skuvladearvvašvuođabálvalus fállet dearvvašvuođaiskosiid, boahkuheami, ruovttugalledeami, dearvvašvuođačuvgejumi ja bagadallama. Dehálaš oassi barggus lea eastadit veahkaválddi ja seksuálalaš illásteami, dása gullet vuolledábiid vahágahttin ja gudnái guoski veahkaváldi. Dearvvašvuođastašuvnnas ja skuvladearvvašvuođabálvalusas leat fálaldagat sihke ovttaskasolbmuide, bearrašiidda ja joavkkuide.

Dearvvašvuođastašuvdna/skuvladearvvašvuođabálvalus ovttasbargá eará gielddalaš dearvvašvuođabálvalusaiguin ja sáhttá maiddái veahkehit lágidit du eará osiide veahkkeapparáhtas, čuovvolit dan ja gulahallat dainna. Ovttasbargat skuvllain ja váhnemiiguin sáhttá maiddái leat áigeguovdil dearvvašvuođastašuvnnas nuoraide, muhto don dat mearridat galgá go ovttasbargat earáiguin.

 

Eanaš sajiin barget doavttir ja dearvvašvuođadivššár, ja soames sajiin sáhtát maiddái háleštit jortamovrrain, psykologain dahje eará fidnojoavkkuiguin mat sáhttet veahkehit du. Bargiin lea jávohisvuođageasku, ii ge sis leat lohpi earáide juohkit dieđuid du birra du lobi haga, dahje jus lea sáhka heakkas. Dearvvašvuođastašuvdna/skuvladearvvašvuođabálvalus fállá dulkka go lea dárbu dasa.

Nuoraiddearvvašvuođastašuvdna

Nuoraiddearvvašvuođastašuvdna lea deavdda skuvladearvvašvuođabálvalussii. Bálvalusa lea gitta 20-jahkásaš nuoraide, ovttaskas gielddain leat dattetge viiddidan fálaldaga fátmmastit gitta 24-jahkásaš nuoraid. Nuoraiddearvvašvuođastašuvdna lea fálaldat nuoraide geat háliidit háleštit ollesolbmuin smávva ja stuorra váttisvuođaid birra. Dáppe sáhttet nuorat oaččut neavvagiid, bagadallama, iskosiid ja divššu mii lea heivehuvvon nuora dárbbuide, ja man fállá nuora eavttuid vuođul.

Nuorain, geat eai vácce skuvlla, lea maiddái riekti oažžut dearvvašvuođabálvalusa.

Nuoraiddearvvašvuođastašuvdna lea fálaldat nuoraide geat háliidit háleštit ollesolbmuin smávva ja stuorra váttisvuođaid birra

Áhpehisvuođafuolla

Áhpehisvuođafuolla ja bearraša ja aiddo riegádan máná čuovvoleapmi lea maiddái dehálaš oassi dearvvašvuođastašuvnna bargguin. Dearvvašvuođastašuvnnat fállet dieđuid ja ovttaseallinbagadallama áhpehis nissonolbmuide ja aiddo šaddan váhnemiidda. Áhpehisvuođafuola oassin ávžžuhuvvojit dearvvašvuođabargit jearahit buot áhpehis nissonolbmuin veahkaválddi birra, sihke dálá ja ovddeš vásáhusaid birra. Dearvvašvuođastašuvdna lea danne báiki gos don ieš maiddái sáhtát jearahit veahkaválddi birra jus don ovdamearkka dihtii ieš ja/dahje mánná lea/leat gillán veahkaválddi.

Dearvvašvuođastašuvnnain lea maiddái fálaldat dutnje gii gillát veahkaválddi dahje illásteami.

Dearvvašvuođastašuvnnat leat oassin almmolaš dearvvašvuođafálaldagas.


Bajilgova dearvvašvuođastašuvnnain ja skuvladearvvašvuođabálvalusain gávnnat iežat gieldda neahttasiidduin.

Veahkki gávdnat dearvvašvuođastašuvnna